Siirry suoraan sisältöön

Outoja faktoja lottoarvonnoista

Tiesitkö näitä outoja asioita lottoarvonnoista?

Table of Contents

Lottoa pelataan ympäri maailmaa, ja pelin ympärille on kertynyt satojen vuosien aikana runsaasti tarinoita, uskomuksia ja yllättäviä käänteitä. Osa niistä on totta, osa taas sitkeitä myyttejä, jotka elävät toistolla.

Tässä artikkelissa käydään läpi muutamia yllättäviä asioita lottoarvonnoista ja lottovoittajista – jokainen perustuen historian lähteisiin tai tutkittuun tietoon, ei kuulopuheisiin. Teksti on tarkoitettu tiedoksi ja viihteeksi, ei kehotukseksi pelata.

Mistä lotto sai alkunsa

Loton juuret ovat kiinnostavampi tarina kuin usein luullaan, ja niihin liittyy paljon virheellistä toistoa.

Sana lot – joka tarkoittaa kohtaloa tai osuutta – periytyy nykyisen Alankomaiden ja Belgian kielialueelta, jossa järjestettiin arpajaisia jo 1400-luvulla. Tämä on se totuudensiemen, joka usein esitetään koko tarinana.

Varsinainen numeroihin perustuva lotto syntyi kuitenkin myöhemmin Italiassa. Genovassa kaupungin­neuvoston jäseniä valittiin arpomalla, ja ihmiset alkoivat lyödä vetoa siitä, ketkä valikoituvat. Kun ehdokkaiden nimet myöhemmin korvattiin numeroilla, syntyi ensimmäinen numeroihin perustuva lottopeli.

Näin ollen sana ja peli tulevat osittain eri suunnista: sana pohjoisesta, numeropeli Italiasta. Suomeen lotto rantautui vasta 1970-luvulla, kun Veikkaus aloitti sen myynnin.

Numeroloton juuret – lyhyt aikajana
1400-luku
Arpajaisia järjestetään nykyisen Alankomaiden ja Belgian alueella. Sana ”lot” (kohtalo, osuus) periytyy tältä kieli­alueelta.
1500-luku
Rahapalkintoja jakavia arpajaisia järjestetään Italian kaupungeissa, kuten Firenzessä. Peli leviää nopeasti.
1500–1600-luku, Genova
Numeroloton esimuoto syntyy: kaupungin­neuvoston jäseniä arvottiin, ja nimet korvattiin numeroilla. Tästä kehittyi numeroihin perustuva lotto.
1970-luku, Suomi
Veikkaus aloittaa loton myynnin. Ensimmäinen suomalainen lottoarvonta suoritetaan vuoden 1971 alussa.

Myytti: suurin osa voittajista menettää kaiken

Yksi sitkeimmistä lottoon liittyvistä väitteistä on, että valtaosa – usein sanotaan 70 % – suurvoittajista menettää kaiken muutamassa vuodessa.

Tämä luku on kuitenkin myytti. Se yhdistetään usein tiettyyn yhdysvaltalaiseen talousvalistusjärjestöön, mutta järjestö on itse kiistänyt luvun: sitä ei tue mikään heidän tutkimuksensa. Luku on levinnyt pelkän toiston voimalla.

Mitä tutkimus sitten sanoo? Kuva on todellisuudessa maltillisempi mutta silti kiinnostava.

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suurten voittojen saajat ajautuivat konkurssiin muuta väestöä todennäköisemmin muutaman vuoden sisällä voitosta. Toisaalta laajassa ruotsalaisaineistossa voittajat pärjäsivät taloudellisesti varsin vakaasti vielä vuosia myöhemmin.

Johtopäätös on hienovaraisempi kuin pelkkä pelottava prosenttiluku: äkillinen vauraus voi olla riski erityisesti silloin, jos rahankäyttöön ei ole tottunut – mutta se ei automaattisesti johda katastrofiin.

Lottovoittajat
Yleinen uskomus vs. tutkimustieto
VäiteMitä tutkimus sanoo
”70 % voittajista menettää kaiken”Lukua ei tue mikään tutkimus. Sen alkuperäksi väitetty järjestö on kiistänyt sen. Todellisuus on maltillisempi.
Suuret voitot ja talousvaikeudetYhdysvaltalaistutkimuksessa suuret voittajat ajautuivat konkurssiin muita todennäköisemmin muutaman vuoden sisällä.
Voittajat lopettavat työtUseimmat jatkavat työntekoa. Ruotsalaisaineistossa voitto vähensi ansioita vain maltillisesti.
Voitto tekee onnelliseksiVaikutus hyvinvointiin on tutkimuksissa pienempi ja lyhytkestoisempi kuin yleisesti kuvitellaan.
Tiedot perustuvat julkaistuun taloustieteelliseen tutkimukseen. Tulokset vaihtelevat maittain ja voittosumman mukaan.

Myytti: voittajat lopettavat heti työnteon

Moni kuvittelee, että suuren voiton jälkeen ihmiset jättävät työnsä ja elävät lopun ikäänsä vapaalla. Tutkimustieto kertoo toista.

Ruotsalaisiin lottovoittajiin perustuvassa laajassa tutkimuksessa havaittiin, että voitto vähensi ansiotuloja vain maltillisesti. Vaikutus oli välitön ja pitkäkestoinen, mutta selvästi pienempi kuin yleisesti kuvitellaan.

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia: valtaosa voittajista jatkaa työntekoa. Jopa miljoonavoittajista vain noin joka neljäs lopettaa työt kokonaan.

Yksi selitys on, että työ on monelle osa identiteettiä eikä pelkkä tulonlähde. Voitto voi vähentää työtunteja tai muuttaa työn luonnetta, mutta harva jättää työelämän kokonaan.

Kannattaako pelata kaikkia mahdollisia yhdistelmiä

Yksi klassinen ajatusleikki on: entä jos pelaisi kaikki mahdolliset numeroyhdistelmät ja varmistaisi näin päävoiton?

Suomen lotossa yhdistelmiä on yli 18 miljoonaa. Koska rivihinta on yksi euro, kaikkien yhdistelmien pelaaminen maksaisi enemmän kuin tavallinen päävoitto tuottaisi – varsinkin, jos voitto pitäisi jakaa muiden voittajien kanssa.

Teoriassa erittäin suuren, kertyneen jättipotin kohdalla laskelma voisi harvinaisessa erikoistilanteessa mennä plussalle. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta: rivejä ei ehtisi eikä voisi pelata niin paljon, ja riski voiton jakamisesta tekee ideasta kannattamattoman.

Lopputulos on sama kuin peruslähtökohtakin: lotto on onnenpeli, jota ei voi ”ratkaista” ostamalla.

Miksi aivomme houkuttelevat pelaamaan

Kun uutisissa näkyy säännöllisesti lottovoittajia ja koko maa jännittää seuraavaa jättipottia, voittaminen alkaa tuntua todennäköisemmältä kuin se matemaattisesti on.

Tämä on tuttu ilmiö: kun jokin tapahtuma on helppo kuvitella ja se saa paljon näkyvyyttä, sen todennäköisyys tuntuu suuremmalta. Positiivinen uutisointi voittajista vahvistaa mielikuvaa ”seuraavaksi on minun vuoroni”.

Todellisuudessa yhden rivin todennäköisyys osua seitsemään oikein pysyy samana joka kierroksella potin koosta riippumatta. Voit tutustua tarkemmin loton todennäköisyyksiin ja siihen, miten loton voitonjako käytännössä toimii.

Juuri siksi lottoa kannattaa pitää viihteenä. Kun pitää pään kylmänä ja pelaa harkiten, jännitys säilyy mukavana eikä muutu taloudelliseksi taakaksi.


Vastuullisuus ja tuki

Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi ja viihteeksi. Se ei kehota pelaamaan eikä anna pelaamiseen liittyviä neuvoja tai voittolupauksia. Rahapelaaminen on 18 vuotta täyttäneille, ja siihen liittyy taloudellisia riskejä sekä riippuvuuden vaara. Pelaa vain omien varojesi rajoissa.

Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, apua saa maksutta:


Usein kysytyt kysymykset

Mistä sana ”lotto” tulee?
Sana lot (kohtalo, osuus) periytyy nykyisen Alankomaiden ja Belgian kielialueelta, jossa järjestettiin arpajaisia jo 1400-luvulla. Numeroihin perustuva lottopeli kehittyi kuitenkin myöhemmin Italiassa.

Menettääkö suurin osa lottovoittajista todella kaiken?
Ei tutkimustiedon valossa. Usein toistettu ”70 %” on myytti, jota mikään tutkimus ei tue. Suuret voitot voivat lisätä talousvaikeuksien riskiä, mutta useimmat voittajat eivät menetä kaikkea.

Lopettavatko lottovoittajat työnteon?
Useimmat eivät. Tutkimuksissa voitto vähentää työntekoa vain maltillisesti, ja valtaosa voittajista jatkaa työelämässä.

Voiko lotossa voittaa pelaamalla kaikki numeroyhdistelmät?
Käytännössä ei. Yhdistelmiä on yli 18 miljoonaa, joten niiden pelaaminen maksaisi enemmän kuin tavallinen päävoitto tuottaisi, eikä se ole logistisesti mahdollista.

Muuttuuko voittotodennäköisyys, jos jättipotti on suuri?
Ei. Yhden rivin todennäköisyys osua seitsemään oikein on aina sama potin koosta riippumatta.

Miksi lotto tuntuu helpommalta voittaa kuin se onkaan?
Koska näemme voittajia usein uutisissa. Kun tapahtuma on helppo kuvitella ja saa näkyvyyttä, sen todennäköisyys tuntuu suuremmalta kuin se matemaattisesti on.